 |
Olen saanut kennelnimen Toimiva syksyllä 2006. Aktiivista koiramaista elämää olen harrastanut vuodesta 2001 sekarotuisesta saksanpaimenkoirien kautta päätyen belgianpaimenkoira malinoisiin ja bordercollieen. Olen avoin kaikille harrastusmuodoille kun ne tehdään koiran ominaisuuksia kunnioittaen. Omat lajivalintani tällä hetkellä ovat agility, toko ja suojelu. Tokoon ihastuin pikkuisen puolivahingossa mentyäni "vain" katsomaan erästä koetta. Ihan sattumalta sitten löysin itseni myös kisaamasta kyseisestä kokeesta jälki- Itse pidän koirasta, jolla on hyvä koulutettavuus; tulokset eivät periydy, mutta ne antavat kuvaa siitä, minkälainen pennusta saattaa tulla. Hyvä ruokahalu auttaa koulutuksessa pitkälle ja sosiaalisuus tekee elämästä paljon, paljon helpompaa! Tällä hetkellä koiranvirkaa kotona hoitaa neljä nelijalkaista, ensimmäinen belgianpaimenkoirani Toimi, heinäkuun 2008 alussa Suomeen rantautunut maailmanmestarin tytär Hilma, bordercollietyttö Saana, sekä mieheni ohjauksessa oleva belgi Nysse. ”Siviilissä” koirat ovat normaaleja perhekoiria ja siksi on tärkeää, että ne
Mahdollinen kenneltoiminta odottelee myös alkuaan, olisihan se kiva saada aikaan ensimmäinen Toimiva pentue, mutta kaikki ajan kanssa. Hätäilemällä ei tule kuin.. vai miten se lause nyt menikään.. :p Koulutellaan nyt koiria ja opetellaan asioita lisää, tästä koirakoulusta ei valmistuta koskaan 4/2010, Suvi |
 |
|
 |
Olen palveluskoiraharrastaja Uudeltamaalta. Koirat ovat lähes aina kuuluneet elämääni, vaikka sitä ihan omaa jouduinkin odottelemaan päälle parikymppiseksi. Jo pikkutyttönä hyppyytin isäni suursnautseriurosta eri harjanvarsiviritelmien yli, joten ei tarvitse kauaa miettiä mistä onkin muodostunut ykköslajini nykypäivänä. Tahto kehittyä hyväksi agilityohjaajaksi on kova ja työtä se vaatii.. ei ole helppoa olla norsu posliinikaupassa ;)
ilmoittautuneena :p Nyt toko on vienyt sydämeni, on mielenkiintoista opettaa koiralle kaiken maailman temppuja ja erittäin palkitsevaa nähdä, kun otus alkaa ymmärtämään mistä oikein on kysymys! Vaikka mielenkiinto pyöriikin nyt ja aina koirien käyttöominaisuuksien ympärillä, eivät koiranäyttelytkään ole minulle vieras juttu. Kauneuskilpailut eivät siltikään saisi olla liian ohjaava suunta jalostuksessa. Liian monta surullista tarinaa on kerrottavana kun panostetaan vain ulkonäköön... Omat koirani käyvät näyttelyssä sen kerran, että mahdolliset tulevaisuuden tittelit eivät ole sitten näyttelykäynnistä kiinni.
osaavat rauhoittua kun mitään ei tapahdu. Toki ne osallistuvat kaikkeen toimintaan kotona ja pitävät huolen siitä, että vapaa-ajan ongelmia ei ole ;) Viikonloputkin menevät suurimmilta osin eri koiratapahtumissa jos vain vuorotyöläisen työt antavat periksi.
Nykyisten koirieni lisäksi olen kouluttanut edesmenneitäni, sekarotuista Eppua ja saksanpaimenkoiraani Hipsua sekä Meksikoon muuttanutta Miroa eri koirakerhoissa ja SPL:n alaosastoissa. Nämä koirat ovat antaneet minulle erinomaista tietoa siitä, millaisia koirien ei ainakaan pidä olla hakiessa sosiaalista, toimivaa, hyvän koulutettavuuden omaavaa, tervejärkistä tai vietikästä koiraa.
